Kehitysvammaisen turvallinen lääkehoito

Lääkehoidossa pätevät samat muistisäännöt kuin lääkehoidossa muutenkin:

    • Oikea asiakas, asukas

    • Oikea lääke: vaikuttava-aine, vahvuus, lääkemuoto

    • Oikea annos

    • Oikea aika

    • Oikea antotapa

    • Lääkäri aloittaa lääkityksen

    • Lääkäri muuttaa lääkitystä

    • Lääkäri lopettaa lääkityksen

Lääkkeet säilytetään alkuperäispakkauksessa

Kehitysvammaisen henkilön valtaistuminen ja itsehoitoon ohjaus

    • Henkilö on kykyjensä mukaan aina läsnä, kun hänen lääkehoitoaan suunnitellaan ja arvioidaan

    • Henkilö itse ohjattuna tai avustettuna tai autettuna toteuttaa lääkehoitonsa

    • Apuvälineiden käyttö: lääkedosetti, muistutuskortti, hälytysääni kännykässä, munakello, timer

Erityistä huomioon otettavaa lääkehoidon toteutuksessa PEG-letkuun

PEG = perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma = ravitsemusavanne

    • asiakkaan kannalta on aina parhainta antaa lääkkeet suun kautta, mikäli se on mahdollista

    • lääkkeitä annettaessa käytä kahta ruiskua: toinen ruisku lääkkeelle ja toinen ruisku huuhteluvedelle

    • lääkkeiden muoto (murskaus, rakeet, mikstuura) > lääke liuotetaan 10-15 ml vettä ja lääke on annosteltava välittömästi porttiin

    • eri lääkkeet annostellaan yksi kerrallaan ja letku huuhdellaan hyvin jokaisen lääkkeen antamisen jälkeen oman porttin kautta

    • lopuksi letku huuhdellaan 20-40 ml vettä

    • letkuruokinta on keskeytettävä ennen lääkkeen antamista 15 minuutista-30 minuuttiin

    • lääkkeen annon ja letkun huuhtelun jälkeen letkuruokinnassa pidetään myös taukoa vähintään 30 minuuttia, mutta jopa tunnista kahteen > tauolla vältetään ravintoliuoksen ja lääkkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia, jotka voivat heikentää lääkkeen imeytymistä ja näin tehoa (esim. karbamatsepiini)

    • ravitsemusavanteeseen eivät sovi annosteltaviksi resoribletit, enterotabletit, depot-valmisteet, bukkaalisesti annettavat lääkkeet

    • siirappimaiset lääkkeet voivat tukkeuttaa ruokintaletkun

    • Sukralfaatti-liuos, esimerkkinä Antepsin-kauppavalmiste voi muodostaa liukenemattoman massan letkuun

    • PEG-letkun kautta lääkkeet saavan henkilön vastustuskyky on aina alentunut

---> Hyvä käsihygienia on muistettava toteuttaa!

Vammaisen henkilön lääkityksen toteutuksessa on tärkeää, että lähihoitaja:

    • seuraa lääkehoidon toteutusta ja rohkeasti kirjaa huomionsa

    • yksilölliset seurantalomakkeet, joihin huomiot ja havainnot kirjataan

    • tietokonepohjaiset tiedostot - potilasohjelmat (Effica, Pegasus)

    • tarkistaa lääkemääräysten voimassaolon

      • reseptin uusimispyyntö lääkärille

    • seuraa lääkelistan ajan tasalla olemisen

      • jatkuvat lääkkeet

      • tilapäiset, tarvittaessa lääkkeet

Lääkkeiden vaikutuksen arvioiminen

    • konkreettiset kysymykset

      • maltta odottaa, että kehitysvammainen henkilö vastaa

      • älä johdattele kysymyksilläsi!

      • muista, että kehitysvammainen voi yrittää miellyttää

    • selkopuhe: yksi asia kerrallaan

    • kertaus - toisto

    • kuva - sosiaalinen kertomus

    • pikapiirros, kipujana

    • verikoe - lääkeaineen pitoisuus veressä

    • muutokset kehokuvassa: laihtuu, lihoo, aikuistuminen, puberteetti-iän hormonaaliset vaihtelut

    • havainnot: ihon väri, hengitys, vapina, hikoilu

    • mittauksin: pulssi, verenpaine, lämpö, verensokeri, hengitys

Lääkkeiden haittavaikutuksista ja yhteisvaikutuksista

    • keskushermosto-oireet voivat tulla herkemmin esiin

    • suoliston oireet

    • vähäinen liikkuminen ja lääkkeen haittana ummetus, kaksinkertainen vaikutus ulostamisen vaikeutumiseen

    • yleisesti kehitysvammaisella henkilöllä lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia samoin kuin kaikilla muillakin

    • lähihoitajan on oltava herkkä havainnoimaan ja arvioimaan lääkkeestä johtuvat muutokset kehitysvammaisen terveydessä ja hyvinvoinnissa

    • ei osaa itse kertoa olostaan

Asiakkaan ja omaisen ohjaaminen ja motivointi lääkehoidossa

    • kehitysvammaisen henkilön on usein vaikea kuvata päänsärkyä, hammassärkyä, kuukautiskipuja tai ummetusta ->> haastava käytös

    • tunteiden tunnistamisen haasteet

    • tavallisimpien sairauksien oireista ohjausta ja harjoittelua

    • ohjauskeskustelut - läheinen läsnä

    • draaman keinoilla

    • ennakoinnin merkitys

    • kohtauslääke aina mukana

Oppimistehtäviä:

1. Mitä tarkoittavat seuraavat merkinnät?

    • s.c.

    • bukkaalinen

    • inhaloiden

    • p.o.

    • per rectum

2. Miten ennakoit retkelle lähdettäessä asiakkaasi mahdollisen epilepsiakohtauksen hoitamisen? Asiakkaallesi on lääkäri määrännyt kohtauslääkkeeksi Buccolam 10 mg bukkaalisesti.

3. Selvitä lääkeoppaasta, mikä ja millainen lääke on karbamatsepiini?

4. Mitä tarkoittaa merkintä slow, SR?

5. Valitse työyksiköstäsi yksi asiakas.Perehdy hänen lääkehoitoon seuraavien kysymysten avulla:

Miten henkilö käyttäytyy kun uusi lääke on alkanut?

Miten henkilön käytös muuttuu?

Miten vuorokauden aika muuttaa henkilön käytöstä?

- jaksaminen toimia

- itsenäinen toiminta ja toiminnan ohjaus pt-toiminnoissa

- syljen erityksen lisääntyminen - väheneminen

- vireystaso - uneliaisuus

- suolen toiminta

- virtsan erittyminen

- vapina

Miten vuodenaika muuttaa henkilön käytöstä?

- kellon siirtäminen kesäaika - talviaika

- säätilan muutos

Miten henkilö nukkuu?

Mikä muu voi vaikuttaa lääkityksen onnistumiseen?

6. Case

Marja on 46 vuotias tyypin 1 DM sairastava keskivaikeasti kehitysvammainen. Kehitysvammaisuuden syy tuntematon. Marja on 162 cm ja paino 75 kg. Suklaa on Marjan suurin herkku, jota vanhemmat tuovat vierailuilla. Marja asuu ryhmäkodilla viiden muun aikuisen kehitysvammaisen henkilön kanssa. Marjalla on oma huone ja wc. Marja käy arkipäivinä toimintakeskuksessa jonne hän kulkee yhteiskyydillä. Liikunta ei ole Marjan intohimoja.

Pohdi, mihin asioihin sinä kiinnität huomiosi Marjan hyvinvoinnissa työvuorosi aikan?

7. Pohdi tilannetta, kun kehitysvammainen henkilö kieltäytyy ottamasta lääkettä. Miten itse toimisit tilanteessa?

Pohdi vastaustasi ammattietiikan näkökulmasta.

Pohdi vastaustasi myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

Tekstin kirjoittaja(t):

Eeva Talvela, Keskuspuiston ammattopisto

Lähteet:

Arvio M, Aaltonen S. 2011. Kehitysvammainen potilaana.

Hassinen M-L. 2013. Kehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana. savas.fi. 10.11.2016.

Lääketietokeskus. http://www.laaketietokeskus.fi/laaketieto

Parkkinen K, Tuovila A. 2010. Lääkehoidon toteuttaminen PEG-letkun kautta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulaisten yksikkö.

THL 2015. Turvallinen lääkehoito-opas. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence

Video Turvallinen lääkehoito. https://www.youtube.com/watch?v=8NP64HIe-1o