Psyykenlääkkeet

Psyykenlääkkeitä käytetään lyhentämään psykiatrisia sairausjaksoja, estämään niiden toistumista ja näin parantamaan toimintakykyä. Ne myös lievittävät eriasteisia jatkuvia tai usein ilmeneviä psyykkisiä oireita, kuten ahdistus-, pelko- ja masennusoireita tai unettomuutta. Noin joka kymmenes aikuinen vuosittain käyttää jotakin psyykenlääkettä säännöllisesti.Kuva: Gerald Gabernig/Flickr

Psyykenlääkkeitä käytetään erityisesti toistuvien masennustilojen, kaksisuuntaisen mielialan häiriön ja psykoottisten sairausjaksojen hoidossa ja toistumisen estossa. Myös monien ahdistuneisuushäiriöiden, kuten esimerkiksi paniikkihäiriön ja pakko-oireisen häiriön hoidossa psyykenlääkkeillä on merkittävä rooli.

Ahdistus- ja unilääkkeitä pyritään käyttämään vain tarvittaessa tai lyhyissä hoitojaksoissa. Osa jatkuvasta ahdistuneisuudesta tai unettomuudesta kärsivistä henkilöistä saattaa kuitenkin joutua käyttämään näitä lääkkeitä säännöllisesti pitkiäkin aikoja. Iäkkäillä henkilöillä väsyttävien ahdistus- ja unilääkkeiden säännöllistä ja vähänkin suurempiannoksista käyttöä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää, koska ne lisäävät vanhusten kaatumisalttiutta ja muistivaikeuksia.

Psyykenlääkkeiden vaikutusmekanismista

    • Keskushermosto (aivot ja selkäydin) saavat aisti-informaatiota autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston kautta, joka säätelee mielen toimintoja

    • Informaatio siirtyy hermosolusta toiseen välittäjäaineiden avulla. Välittäjäaineet sitoutuvat kukin omaan reseptoriinsa.

    • Esimerkiksi masennuksessa aivojen välittäjäainetasoissa (mm. serotoniini) on havaittu alenemista. Välittäjäaineiden puute ei sinänsä aiheuta masennusta vaan on todennäköisempää, että välittäjäainepitoisuus ei pysty vastaamaan elimistön yliaktiiviseen stressitilaan.

    • Psyykenlääkkeillä vaikutetaan aivojen välittäjäaineisiin joko tehostamalla tai estämällä niiden toimintaa.

Hermosoluja stimuloivia (kiihottavia) välittäjäaineita:

    • asetyylikoliini, noradrenaliini ja glutamaatti voimistavat informaation siirtoa hermosolujen välillä

Hermosoluja estäviä (inhiboivia) välittäjäaineita:

    • GABA (gamma-aminohappo), dopamiini ja serotoniini hidastavat hermoimpulssin siirtymista/etenemistä solusta toiseen

Psyykenlääkkeiden ryhmittely käyttötarkoituksen mukaan

Ahdistuneisuus ja unettomuus ovat yleisiä oireita eriasteisesti kaikissa psykiatrisissa häiriöissä. Sen vuoksi ahdistus- ja unilääkkeitä voidaan käyttää näitä oireita lievittävinä lääkkeinä kaikissa psykiatrisissa sairauksissa ja häiriöissä.

Tekstin kirjoittaja(t):

Johanna Kuusamo, Karhu Apteekki, Pori

Lähteet

OPPIMISTEHTÄVÄ

Pohdi alla olevan asiakkaan lääkelistaa: mitä asioita voi päätellä hänen sairauksista, oireista. Mitä sivuvaikutuksia sinun tulisi havainnoida. Mitä lääkkeettömiä keinoja tulisi toteuttaa hänen hoidossaan.

Tutustu aiheeseen lisää

Ahdistus- ja unilääkkeet:

  • liiallinen uneliaisuus tai väsymys, myös päivisin

    • motoristen toimintojen koordinaation heikkeneminen (liian suuret annokset)

    • erityisesti iäkkäiden henkilöiden kaatumisalttiuden lisääntyminen (liian suuret annokset)

  • muistin heikkeneminen

Masennus- eli depressiolääkkeiden yleisimpiä sivuvaikutuksia:

  • väsymys

    • erityisesti lääkehoidon alussa ilmenevä, mutta yleensä ohimenevä motorinen levottomuus ja ahdistuneisuuden voimistuminen

    • lievät vatsavaivat, suun kuivuminen, ummetus

    • verenvuotoalttiuden lisääntyminen erityisesti käytettäessä yhdessä särkylääkkeiden kanssa

    • huimaus, tasapainohäiriöt, kaatumisriski lisääntyy

    • orgasmin estyminen ja muut seksuaaliset toimintahäiriöt

Mielialantasaajalääkkeet:

  • vapinaa ja lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta (litium)

    • väsymys (karbamatsepiini, valproaatti)

    • särkylääkkeiden samanaikainen käyttö mielialantasaajien kanssa voi lisätä käytetyn mielialantasaajan pitoisuutta tai lisätä verenvuotoalttiutta

Huomioita psyykenlääkkeiden käytöstä

    • Lääkevaikutus tulee hitaasti viikkojen käytön jälkeen

    • Lähes kaikki ovat kolmiolääkkeitä (PKV-lääkkeitä eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia)

    • Käyttö on ohjeen mukaista: annosta ei saa muuttaa omin päin, lopetetaan lääkärin erillisen ohjeen mukaan hitaasti annosta laskemalla (vieroitusoireet/vieroitusoireyhtymä). Käyttäjää tulee informoida mahdollisista haittavaikutuksista.

    • Ottamatta unohtunut lääkeannos otetaan mahdollisimman pian, ei kuitenkaan yhtä aikaa seuraavan annoksen kanssa

    • Suun puhtaudesta ja kosteudesta huolehtiminen on tärkeää, koska useat psyykenlääkkeet kuivattavat suuta (juominen, hyvin pureskeltu ruoka, ksylitolipurukumit tai -pastillit)

    • Väärinkäyttö, riippuvuus, samanaikainen päihteiden käyttö

    • Muista serotoniinoireyhtymän mahdollisuus

    • Riittävä ohjaus lääkkeen käyttöön!

Neuroleptit

    • annostelu tablettina suun kautta 1-2 kertaa päivässä (vaikutus 2-3 tunnissa) tai lihakseen lyhyt- (vaikutus 30-60 minuutissa) tai pitkävaikutteisena injektiona (vaikutus hitaasti, kestää pitkään)

    • lääkkeen rauhoittava vaikutus tulee nopeasti, mutta antipsykottisen vaikutuksen alkamiseen menee useita päiviä

    • siirryttäessä tableteista pitkävaikutteisiin injektioihin, tablettiahoitoa jatketan annosta laskien kunnes injektion vaikutus alkaa

Haittavaikutuksia

Psyykenlääkkeillä voi toivotun vaikutuksen lisäksi olla myös eriasteisia sivu- tai haittavaikutuksia. Yleisesti ottaen nämä sivuvaikutukset ovat lieviä ja usein myös ohimeneviä, toisinaan kuitenkin kiusallisia käyttäjille ja joskus harvoin jopa vaarallisia. Kaikkien psyykenlääkkeiden sivuvaikutukset ovat osin annoksesta riippuvaisia, jolloin lääkkeen annoksen pienentäminen voi estää sivuvaikutusten ilmenemisen. Annoksen pienentäminen voi joskus johtaa myös toivotun hoitovaikutuksen häviämiseen, jonka vuoksi annoksen pienentämisestä, lääkkeen käytön lopettamisesta tai vaihtamisesta toiseen lääkkeeseen tulee aina neuvotella lääkärin kanssa.

Antipsykoottisten lääkkeiden tavallisimmat haittavaikutukset ovat erilaisia motorisia sivuvaikutuksia, kuten:

    • motorinen levottomuus, lihasjäykkyys ja lievät pakkoliikkeet (vanhemmat antipsykootit)

    • väsymys

    • suun kuivuminen ja ummetus (= antikolinergiset haittavaikutukset)

    • painon nousu, sokeritaudin kehittymisen riski kohoaa

    • seksuaaliset toiminnan häiriöt, kuukautishäiriöt