Tarinatalkoot 22.2.2017: Espoo sisällissodassa
Julkaisupäivämäärä: 27.2.2017 7:19:38
Espoon kaupunginmuseon museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff ja tutkija Jaana Laamanen vierailivat Laaksolahden kirjastossa 22.2.2017 kertomassa meneillään olevasta kaupunginmuseon Espoo sisällissodassa -keruuhankkeesta. Muistoja sisällissodan ajalta kerätään 30.4.2017 asti.
Espoo sisällissodassa -hanke on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Sisällissotaa ei Espoossa ole juuri tutkittu. Tavoitteena on kerätä aineistoa tältä ajalta. Espoolaisilta toivotaan tarinoita, kotialbumeiden valokuvia, kirjeitä, kortteja ja muuta aineistoa tutkijoiden käyttöön. Marraskuussa avautuu Särkynyt elämä -näyttely, jossa kerrotaan sisällissodasta Espoossa. Näyttelyyn järjestetään opastuksia. Tavoitteena on myös tuottaa aiheesta luentosarja ja vihkonen. Valokuvia tallennetaan nähtäville myös www.finna.fi-palveluun.
Suomen sotasurmat -sivuston mukaan sisällissota vaati espoolaisia uhreja noin 200. Espoossa oli sisällissodan aikaan noin 8000 asukasta. Noin puolet urheista on kuollut vankeudessa pääosin Suomenlinnan vankileirillä. Noin 50 on kaatunut muualla kuin Espoossa ja noin 20 on kadonnut. Espoon ainoa sisällissodan taistelu käytiin 11.4.1918 Leppävaarassa.
Esimerkki sisällissodan ajalta on nuuksiolaisen torpparin Lauri Jokisen tarina. Sotasurmasivustolta löytyy tieto, että hän on kadonnut 1918. Hänestä on kerrottu Nuuksion työväenyhdistyksen lehdykässä ja kaupunginmuseon kokoelmista löytyi hänen valokuvansa. Kaupunginmuseon haastattelumateriaalista vuodelta 1984 löytyy myös kertomus 1920-luvulta Leppävaaran koulusta, jossa vankileirillä vartijana ollut opettaja uhkaili oppilaita. Kauniaisista on tallessa muistoja santarmien ja punakaartilaisten tekemistä jääkäriveljesten etsinnöistä.
Keskustelussa kuulimme monta muistoa sisällissodan ajasta eri puolilta Suomea. Erilaista aineistoa on monella tallessa ja osa siitä tulee olemaan kaupunginmuseon käytettävissä. Kaupunginmuseon kautta aineistoa välitetään myös muiden museoiden haltuun. Sukututkimusten ja kansallisarkiston kautta oli saatu tietoa omista sukulaisista. Vanhempien ja isovanhempien kertomuksia oli myös muistissa, vaikka monessa tapauksessa aiheesta on perhepiirissä täysin vaiettu. Sodan jälkeen moni joutui kuulemaan vihapuhetta. Koulussa sisällissodan aikaa ei ole käsitelty juuri lainkaan.
Espoo sisällissodassa -hankkeen esittely
Sisällissota Espoossa -keruuseen voi osallistua 30.4.2017 saakka. Aineisto talletetaan Espoon kaupunginmuseon arkistoon tutkimuskäyttöön.
Ota yhteyttä!
Espoon kaupunginmuseo
Sanna Valoranta-Saltikoff, museolehtori
PL 3250, 02070 Espoon kaupunki
p. 043 824 5420
email: sanna.valoranta-saltikoff@espoo.fi
Linkkejä:
Espoon kaupunginmuseon Espoo sisällissodassa -hanke
http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI/Museotyo/Mita_tapahtui_Espoossa_vuosina_19171918(106973)
Tulossa: Särkynyt elämä - Espoo sisällissodassa 1.11.2017-21.10.2018
Suomen sotasurmat -tilastot vuosilta 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat
Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu Finna.fi: https://finna.fi/ , siellä myös museon omat jatkuvasti täydentyvät sivut: https://ekm.finna.fi/
Salanimellä Enni Mustonen kirjoittavan kirjailijan Syrjästä katsojan tarinoita -kirjasarjan Facebook-sivut: https://fi-fi.facebook.com/SyrjastakatsojanTarinoita/ Yhdessä kirjoista liikutaan fiktiivisesti Leppävaaran seudulla vuosina 1917-1918.
Espoon kaupunginmuseo on perustettu 1958. Museo tallentaa, tutkii ja esittelee Espoon alueen historiaa. Museokokoelmat ja arkistot ovat Tapiolassa WeeGee-talossa. Kulttuuriympäristötyöryhmä ottaa tarvittaessa kantaa rakennusten ja kaupunkiympäristön säilyttämiseen. Myös arkeologista tutkimusta tehdään. Yleisölle on avoinna KAMU-museo WeeGeessä, Talomuseo Glims, Huvilamuseo Villa Rullud ja Koulumuseo Lagstad. Tavoitteena on avata Saaristomuseo Pentala kesällä 2018.
