Uutiset
29.1.2014 VAPAA-AJANKALASTAJAT VAATIVAT PAREMPAA KALASTUKSEN SÄÄTELYÄ
JA YLEISKALASTUSOIKEUKSIEN LAAJENTAMISTA
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tyytymätön esitykseen kalastuslain uudistamisesta. Se heikentää kalastuksen säätelyä, kaventaa eläkeikäisten yleiskalastusoikeuksia ja vie kalastajilta oikeuden valita kalastusmaksunsa kalastustavan mukaisesti. SVK on pettynyt siihen, että 350 000 vetouistelijan heikkoa lupajärjestelmä ei paranneta. Sen sijaan lakiesitys pakottaa muilla luvilla kalastavat vetouistelijat ja omilla vesillään pyytävät verkko- ja katiskakalastajat maksamaan kalastuksesta, jota he eivät harrasta. He ja eläkeläiset ovat uudistuksen maksumiehiä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien pääehdotukset esityksen korjaamiseksi ovat:
1. Kalastusmaksujärjestelmän perustana on kalastonhoitomaksu, josta vapautettuja ovat onginnan ja pilkinnän harrastajat sekä kaikki alle 18 ja yli 64 -vuotiaat kalastajat.
Kalastonhoitomaksun yhteydessä voi kalastaja maksaa viehekalastusmaksun. Sen hinta riippuu kalastukseen oikeuttavien vapojen ja vieheiden määrästä, joka voi olla enintään kolme vapaa ja viehettä. Maksut voidaan maksaa yhdellä maksutapahtumalla ja viehekalastusmaksu oikeuttaa kalastamaan koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2. Kalastuksen säätelyn osalta lakiesitys otetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lakiin pyritään kirjoittamaan mahdollisimman suuri osa kalastuksen perussäätelystä myös siltä osin kuin on kysymys verkkokalastuksen ohjaamisesta, kuten vapaa-ajankalastuksessa käytettävien verkkojen enimmäismäärät yleis- ja yksityisvesialueilla sekä väliharvuusverkkojen (solmuväli 31-54 mm) käyttökielto. Myös säätelyn kannalta tärkeiden kalalajien alamitat tulee määrittää kalastuslaissa lähtien yhden kutukerran periaatteesta.
Lakiin tulee kirjoittaa vaelluskalakantojen hoidon ja kalastuksen periaatteet: turvata kalan pääsy sen kutu- ja syönnösalueille, mitoittaa kalastus kunkin kalastuksen kohteena olevan kalakannan tilan mukaisesti ja mikäli kalastus kohdistuu samanaikaisesti useampaan kantaan, kalastuksen kohteista heikoimman kannan tilan mukaisesti.
Lisäksi lakiin tulee kirjoittaa luonnonlisääntymisen edistämisen ensisijaisuus kalakantojen hoidossa.
SVK on kalastuslain kokonaisuudistuksen aikana korostanut uudistuksen toteuttamista niin, että lailla edistetään kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta kotimaisen kalan talteenotossa ja laajojen kansalaispiirien luontoharrastuksena, joka lisää kansalaisten hyvinvointia, kalastusvälineteollisuuden ja -kaupan sekä maaseudun matkailuelinkeinojen elinvoimaa ja elävää vuorovaikutusta kaupunkien ja maaseudun välillä. Nyt lausunnolla oleva lakiesitys ei vastaa riittävän hyvin tätä tavoitetta.
Edellinen kalastuslain kokonaisuudistus tehtiin vuonna 1983. Sen suuria uudistuslinjoja olivat yleiskalastusoikeuksien ja kalastuksen säätelyn kehittäminen sekä yhteistoiminnan lisääminen kalavesillä.
Läänikohtaisesta pilkintäkortista alkunsa saanut yleiskalastusoikeuksien kehittäminen johti vuoden 1996 kalastuslain uudistamisessa onginnan ja pilkinnän jokamiesoikeuksiin, läänikohtaiseen viehekorttiin ja eläkeläisten maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin.
Kalastuksen säätelyssä haettiin kalastusviranomaisen ja kalastusalueiden säätelyvaltuuksien vahvistamisella parempaa tuottoa kalakannoista ja yhtenäisempää, kalavesien omistusrajat ylittävää kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämistä.
Kalastusalueista vuoden 1983 kalastuslain uudistus halusi tehdä kalavesien omistajien, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien yhteistoimintafoorumeita.
Valitettavasti esitys uudeksi kalastuslaiksi ei jatka näitä sekä kalakantojen hoidon että kalastusharrastuksen ylläpidon kannalta myönteisiä kehityslinjoja.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö antoi lausuntonsa kalastuslain uudistamisesta tänään.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 050 309 7204, s-posti ilkka.makela@vapaa-ajankalastaja.fi
hallituksen puheenjohtaja Jouko Ojanperä, puh. 0400 621 887
Kalastuslain kokonaisuudistus
Tavoitteena elinvoimaiset kalakannat
Uudistetun kalastuslain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä luoda uusi, tietoon perustuva säätelyjärjestelmä kalavarojen kestävälle käytölle ja hoidolle. Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää, vahvistetaan alueellista osallistumista sekä selkiytetään eri toimijoiden roolia ja lisätään niiden välistä yhteistyötä.
Kalakantojen tärkeimmäksi hoitotoimenpiteeksi ehdotetaan säätelyä. Lakiin ehdotetaan muun muassa seuraavia uusia säätelykeinoja:
lohikalojen rasvaeväleikkaus ja siihen liittyvä kalojen vapauttamisvelvollisuus,
kaloille asetettava ylin pyyntimitta,
saaliin ja pyydysten enimmäismäärän vahvistaminen sekä
muiden kuin kaupallisten kalastajien saaliin myyntikielto
Erityisesti heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelua halutaan tehostaa. Kalastuksen säätely perustuisi alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Säätelyä toteutettaisiin asetuksilla sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hallintopäätöksillä.
Lupajärjestelmä selkiytyy
Kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki täysi-ikäiset kalastajat, jotka harjoittavat muuta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksun suuruus olisi 35 euroa/vuosi, 10 euroa/viikko ja 5 euroa/vrk. Maksu oikeuttaisi kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa. Kelaonginta ja silakkalitkalla kalastaminen muuttuisivat maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi. Kaupallisten kalastajien kalaan pääsyä helpotetaan ELY-keskuksen myöntämän luvan avulla.
Lakiesitys annetaan eduskunnalle keväällä 2014. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.
Videotallenne 4.12.2013 tiedotutilaisuudesta löytyy valtioneuvoston sivuilta.
Ota kantaa kalastuslakiin
Lain valmistelussa otettiin huomioon järjestöiltä, tutkimuslaitoksilta, viranomaisilta, kansalaisilta ja muilta sidosryhmiltä saatu palaute. Esityksessä on pyritty sovittamaan yhteen erilaiset intressit ja korjaamaan nykyisen lain epäkohtia. Kalastuslaki on parhaillaan lausunnoilla. Voit ottaa lakiin kantaa myös oheisella verkkolomakkeella:
MMM / 5.12.13