Veinin Omakotiyhdistys ry:n ja Veinin alueen esittely ja historia

Veinin omakotialueen ja Veinin omakotiyhdistys ry:n historiaa
 
Tämä dokuimentti löytyy Pöytäkirjat ja tiedotteet alasivun alta.
Lisää historiaa löytyy esim. dokumenteista Veini 30 v
 
Gammelgårdin kylän yleistä historiaa 1700-luvun alkupuolelta (August Ramsay) 
 
Espoon kirkkopitäjän Gammelgårdin kylässä oli 1700-luvulla yhdeksän kartanotilaa:
Esbo Gård, Jupper, Juus, Juva, Neppers, Nikus, Röös, Skrobb ja Sveins.
 
Sveins aputiloineen toimi "Jumalan, kunikaan ja Ruotsin kruunun" puolesta ratsutilana, joka 60 - 70 talarilla ylläpiti sodassa yhtä miestä ja hevosta. Tämä Kuningas Kaarle XI perustama ruotujakolaitos suosi yleisesti ottaen lukuisten sotien rasittamaa kansaa, koska ruodut muodostettiin yleensä isommista tiloista ja kartanoista, joita monin etuoikeuksin siunattu aatelissääty asutti ja omisti. Sotilasmaakirjan mukaan Espoossa oli kaksikymmentviisi ratsutilaa, joista tosin osa (pienemmät tilat) saattoi ylläpitää myös jalka- ja meriväkeä. Sveinsin aputilat ratsun ja miehen ylläpidossa olivat Helsingin pitäjässä Tikkurilassa Mattaa (18 taalaria, 29 äyriä ja 9 killinkiä) ja Outbyssä Säppä (23 talaria, 22 äyriä 1 1/5 killinkiä) ja Tryta (myös 12 taalaria, 22 äyriä ja 1 1/5 killinkiä).
 
Manttalli- eli veroperusteluvultaan Sveins'iä suurempia kartanoita kylässä olivat vain Alberga ja Backby (Pakankylä). Tämä Sveinsin luku oli 1 1/6 manttaalia. Ramsayn teoksessa toisessa kohtaa mainitaan kuitenkin Sveinsin vijellyn pinta-alan olleen kylässä suurin: 16 tynnyrinalaa, joista 9 peltoa, heinsato 22 parmasta ja 5 3/4 kuutiokyynärää. (Laskuperusteena heinäsadolle oli aidattujen niittyjen pinta-ala.)
 
Mainitussa August Ramsayn teoksessa on Sveinsin tilan karttakin, vaikkakin sekava ja vain suurimpia ja keskeisiä viljelyaloja koskevana kuitenkin osoittaa, että kysymys oli varsin monimuotoisesta ja luonnoltaan rikkaasta ja viljavakstakin alueesta. (Kihlakunnan lautamiesten kartanpiirtotoimen perivät virallisluontoiset maamittarit juuri 1700-luvun alkuvuosikymmenillä.)
 
1600-luvun lopulla melkein koko kylän maa kuuluikin valtiolle, eli Ruotsin kruunulle, koska veronmaksuun ei kato- ja sotavuosien takia kyetty ainakaan täysimääräisesti. Kerrotaan, että vain Juva säilyi verotilana tai oikeammin verotaloksi sitä siihen aikaan nimitettiin.
 
 
Sveinssin pientaloalueen tonttien luovuttaminen sekä alueen korttelisuunnitelman laatiminen
 
Paljon on vettä virrannut Espoonjoessa tuon Sveinsin ratsutilan perustamisen ja kappaleen otswikossa mainitun asian aikavälillä. Meille veiniläisille on onni, että silloisen Espoon kauppalan mm. Af Heurlin'in suvulta ostamia maa-alueita ryhdyttiin 1960-luvun alkuouolella kaavoittamaan myös  pientaloalueiksi ensimmäisten kasvukipujen
ilmaannuttua ja ns. grynderisopimuksissa havaittujen puutteiden osoitettua kerrostaloalueiden tehorakentamisen heikkoudet.
 
Espoon kauppalanhallitus ja kauppalanvaltuusto ovat käsitelleet vuonna 1971 diarionumerolla 3279/7701/71 "Sveinsin pientalotonttien luovuttaminen sekä alueen korttelisuunnitelman laatiminen" ja diarionumerolla 5848/7711/71 "Sveinsin pientalotonttien luovutusesitys" useaan kertaan ja välissä virkamiehet ovat laatineet päättävien elinten usein äänestyksiin päättyneet muutosesityksen silloisen Kiinteistöjaoksen (Kj) nimissä uudelleen esitysmuotoon (on siinä konekirjoittajatarilla ollut työtä, huomaa jaoston työskenteölyssä on kirjotettu Sveinssin - siis kahdells S:llä ja kauppalanhallituksessa Sveinsin - siis yhdellä s:llä - puhumattakaan siitiä, että kun ensimmäiset asukkaat muuttivat Sveinsiin, niin silloin kaava-alueen nimi oli jo suomennettu Veiniksi).
 
Kopioimatta tähän kokonaan tuolloin laadittuja Kh/Kv pöytäkirjoja, joista tekstit ovat toisaalla, on todettava, että Espoon kauppalanvaltuusto on kokouksessaan 25.8.1971 pykälän 16 kohdalla useiden äänestysten jälkeen tehnyt lähes viisaan päätöksen (jälljempänä käy ilmi Sveinsin korttelisuunnitelmaan myönnetty kattomuodon muutos, mistä jälkiviisaus).
 
"Kauppalanvaltuusto oli näin ollen päättänyt kauppalanhallituksen mukaisesti, muutettuna siten kuin valtuutettu Silvennoinen oli esittänyt, Sveinsin pientaloalueen tonttien luovuttamisesta seuraavaa:
 
1) Sveinsin asemakaavan korttelin/tontit
 
60031/6-9
60034/3,4
60035/1-2
60036/1-4
60037/1-4
60038/1-4
60039/1-8
60040/1-3
60041/1-4
60042/1-8
60043/1-8
60044/1-4 ja
60045/1-12
 
yhteensä 67 kpl vuokrataan siten, että tontin vuotuinen vuokramaksu on tontin kokoluokasta riippuen 570 mk, 576 mk tai 640 mk henkilöille, jotka kauppalanhallitus valitsee niistä määräajassa tonttia hakeneista, jotka täyttävät kauppalanvaltuuston määräämät, jäljempänä  kohdassa 4 mainitut perusteet. Vuoka-aika on 50 vuotta. Viivästyskorko on 12 %, Vuokrattavat tontit luovutetaan kiinteistälautakunnan tekemän erillisen esityksen perusteella lisäksi seuraavin ehdoin:
 
a) Vuokranmaksu sidotaan elinkustannusindeksiin eräiden pitkäaikaisten sopimusten tarkistamisesta (378/70) annetun lain mukaisesti.
 
b) Hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien mukainen rakennus on rakennettava asemakaavaa ja korttelisuunnitelmaa noudattaen asuttavaan kuntoon 3 vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, jollei kauppalanhallitus hakemuksesta myönnä pidennystä rakennusaikaan. Mikäli tämä laimintyödään, noudatetaan Kaupunkiliiton vuokrasopimuksen mallin 11 pydälässä 5 momentin mukaista menettelyä.
 
c) Muut vuokraehdot ovat Kaupunkiliiton vuokaropimusmallin mukaiset.
 
2) Sveinsin asemakaavan korttelin/tontit
     
60031/1-5 ja 10-12
60032/1-2
60033/1-4 ja
60034/1-2
 
luovutetaan omistusoikeuksin vaihtotontteina sellaisille henkilöille, jotka kauppalan laatiman asemakaavan tai suorittaman yleisen työn taikka muun sellaisen kauppalasta johtuvan syyn takia mentettävät tonttinsa tai asumismahdollisuutensa. Vaihtotonttien luovutusehdot ovat kohdan 5 mukaiset.
 
3) Alueelle rakennettavat asuintalot rakennetaan aluesuunnitelmaan perustuvien kakuppalanhallituksen hyväksymien yksityiskohthaisten korttelisuunnitelmien pohjalta.
 
4) Tontinsaajia valitessa noudatetaan seuraavia perusteita:
a) Hakijan tulee olla espoolainen tei henkilö, jonka työpaikka on Espoossa
b) Lisäksi otetaan huomioon hakijan perhesuhteet, nykyiset asunto-olot ja ansiotaso.
c) Sotainvalideille ja rintamamiehille annetaan mahdollisuuksien mukaan suosituimmuusasema.
d) Vielä kiinnitetään saamisperusteena huomiota siihen, etää hakija on menettänyt tai joutuu menettämään omistamansa tilan tai asunnon valtion tiehankkeiden johdosta.
 
5) Vaihtotontit luovutetaan soveltuvin osin samaoin ehdoin kuin vuokrattavat tontit. Mikäli vaihtotontinsaaja ei ole luovuttamansa tontin osalta suorittanut kunnallisteknistiä korvauksia, ko. korvaukset suoritetaan vaihdon yhteydessä rakennuslain mukaisina.
 
6) Tonttien luovutuskirjoissa tai niiden liitteissä määritellään rakentamisen yksityiskohdat.
 
7) Tonttien luovuttamisesta ilmoitetaan kauppalan virallisissa ilmoituslehdissä sen jälkeen, kun päätös luovuttamisesta on tehty.Tontit luovutetaan tonttijakojen tultua hyväksytyiksi ja tonttien tultua merkityiksi tonttirekisteriin.
 
Sveinsin pientalotonttien luovutusesitys
 
Tonttien hakemista varten julkaistiin seuraavan sisältöinen kuulutus:
 
"Espoon kauppala vuokraa 67 pientalotonttia Sveinsin pientaloalueelta Espoon Vanhankartanon kylästä (60. kaupunginosa). Tonttien pinta-alat ovat 560, 576 ja 696 m2 ja vuoosivuokrat 570, 576 ja 640 markkaa. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokara-aika on 50 vuotta. Kunnallistekniset korvaukset sisältyvät vuokraan. Tontit on rakennettava kolmen vuoden kuluessa ja tontin saajan on sitouduttava rakentamaan tontti laadittavan korttelisuunnitelman mukaisesti. Tonttien saajia valittaessa noudatetaan seuraavia perusteita:
 
a) (kuten kauppalanhallituksen pöytäkirjan päätöksen kohdassa 4)
b) alakohdissa a,b,c ja d
c)
d)
 
Tonttien hakuaika päättyy 4.10.1971 klo 17:30 ja hakemukset on toimitettava Espoon kauppalantoimistoon os. Espoo. Hakemuslomakkeita ja tarkempia tietoja saa Espoon kauppalan teknillisen viraston mittausosastolta os. Kauniainen, Thurmanin Puistotie 12,  20.9.1971 alkaen virka-aikana. Mittausosastolla on nähtävänä asemakaava ja muut asiaan liittyvät asiakirjat.
Espoossa 15.9.1971
Espoon kaupunginhallitus"
 
Ilmoituksen julkaisemisen jälkeen alkoikin sitten tapahtua, sillä kauppalanhallituksen pöytäkirjan 26.10.1971 asia 19 pöytäkirjamerkinnöistä ilmenee mm. seuraavaa:
 
"Tonttien hakuaikana esiteltiin haettavia tontteja ja kysymykseen tulevia Tiilikeskus Oy:n tyyppipiirrustuksia teknillisen viraston mittausosastolla. Hakemuksia tuli määräajan sisällä 327 kpl.
Hakijat ja hakemuksiin liittyvät tiedot on esitetty oheisessa liitteessä, liite Kh No 19/26.10.1971.
(esityslistalla kokousteknistä valmistelua)
 
Kj: Kh päättänee, että seuraaville Sveinssin pientaloalueen tonttien hakijoille vuokrataan kauppalanvaltuuston hyväksymin perustein myöhemmin tyyppitalon perusteella yksilöitävä tontti Sveinssin pientaloalueelta:
 
 
Nimi        numero       Hakee talotyyppiä I/II
                                yhdistelmästä + = mikä tahansa
(luettelo alempana)
 
sekä varmiehiksi edellä esitettyjen mahdollisesti luopuessa saamastaan tontista
(luettelo alempana)
 
Varalle valitut esitetään otettavaksi huomioon numerojärjestyksessä."
 
"kauppalanhallitus yksimielisesti päätti, että seuraaville Sveinsin pientaloalueen tonttien hakijoille vuokrataan kauppalanvaltuuston hyväksymin perustein myöhemmin tyyppitalon perusteella yksilöitävä tontti Sveinsin pientaloalueelta:" 
 
 
 
Sveinssin pientalotonttien vuokraajat (Kh 26.10.1971 pykälä 19)
 
 
Nimi                                          numero            Hakee talotyyppiä I/II
                                                                          yhdistelmästä + = mikä tahansa                        
 
                            
 1. Ahola Mauri 

 5

 Louhela/Päivölä +
 2. Aromaa Jorma

  9

 Louhela/Väinölä
 3. Avola Aatos 

 12 

 Eerola/Väinölä +
 4. Autio Simo

 10

 Louhela/Eerola +
 5. Bau Reino

 14

 Väinölä/Eerola
 6. Bergström Lars

 16

 Väinölä/Eerola +
 7. Einola Aimo

 22

 Eerola/Väinölä +
 8. Eriksson Kaj

 26

 Joukola/Eerola +
 9. Hakulinen Aarne

 31

 Joukola/Päivölä
10. Hartikainen Toivo

 34

 Väinölä/Eerola +
11. Heinonen Mauri

 39

 Väinölä/Louhela +
12. Helin Ali

 43

 Väinölä/Eerola +
13. Huotari Jorma

 48

 Louhela/Väinölä +
14. Hällfors Risto

 51

 Eerola/Louhela +
15. Hållfast Antti

 54

 Eerola/Väinölä +
16. Hyötylä Matias

 57

 Väinölä/Eerola +
17. Kallonen Lauri

 68

 Väinölä/Eerola +
18. Kinnari Bruno

 74

 Eerola/Väinölä
19. Koskinen Kalevi

 91

 Väinölä/Eerola
20. Kostjala Johannes

 93

 Väinölä/-
21. Kuutti Veikko

 99

 Väinölä/Eerola +
22. Kähkönen Voitto

 100

 Eerola/Väinölä
23. Laine Kalevi

 104

 Väinölä/Eerola
24. Laine Usko

 106

 Väinölä/-
25. Lajunen Anselmi

 108

 Louhela/Väinölä +
26. Lammi Hannes

 111

 Eerola/Väinölä
27. Lamminen Raimo

 112

 Eerola/Väinölä +
28. Lampinen Pentti

 114

 Väinölä/Eerola
29. Leiviskä Toivo

 119

 Louhela/Eerola +
30. Lindlöf Jan

 132

 Eerola/Väinölä
31. Marttila Jorma

 142

 Väinölä/Louhela +
32. Mattila Toivo

 144

 Väinölä/Eerola
33. Mervasto Kai

 145

 Päivölä/Eerola +
34. Miettinen Olavi

 148

 Päivölä/Eerola +
35. Mäkelä Veli-Pekka

 155

 Joukola/Louhela
36. Nieminen Pauli

 164

 Eerola/Väinölä
37. Nikolajew Vilho

 168

 Louhela/Väinölä
38. Nuutinen Esko

 172

 Eerola/Väinölä +
39. Nyfors Erkki

 173

 Väinölä/Louhela
40. Paloranta Väinö

 186 

 Joukola/Eerola
41. Piiparinen Raimo

 196

 Väinölä/Eerola
42. Pohjonen Aino (= Aimo)

 201

 Eerola/Louhela +
43. Poikolainen Aake

 203

 Eerola/Väinölä
44. Puolakka Matti

 206

 Louhela/Väinölä +
45. Rannikko Reijo

 210

 Päivölä/Joukola +
46. Ranta Antti

 211

 Päivölä/Joukola
47. Ratinen Pauli

 215

 Louhela/Eerola
48. Riepula Erkki

 217

 Louhela/Eerola +
49. Ruotsalainen Pentti

 224

 Väinölä/Eerola +
50. Rytkönen Tauno

 232

 Väinölä/Eerola +
51. Saarinen Seppo

 236

 Väinölä/Eerola
52. Salmi Erkki

 238

 Päivölä/Väinölä
53. Sassi Heimo

 246

 Eerola/Louhela +
54. Schröder Kenneth

 248

 Louhela/Joukola +
55. Sivonen Urho

 259

 Väinölä/Louhela
56. Stenroos Paul-Erik

  268

 Louhela/Joukola +
57. Sundqvist Sulo

 271

 Eerola/Väinölä +
58. Tallbacka Heikki

 275

 Louhela/-
59. Tammela Tapani

  276 

 -/-
60. Tammi Eino

  277

 Väinölä/- +
61. Tavio Ilkka

 278

 Väinölä/Päivölä +
62. Tuomi Taisto

 290

 Louhela/Joukola
63. Tähkä Keijo

 296 

 Louhela/Eerola +
64. Vannekoski Veikko

 302

 Eerola/Väinölä +
65. Vepsäläinen Unto

 305

 Väinölä/-
66. Vilmi Hilkka 

   308 

 Eerola/Louhela
67. Ylitalo Aimo

 323

 Väinölä/Eerola
   
sekä varamiehiksi edellä esitettyjen mahdollisesti luopuessa saamastaan tontista:
 
1. Kakkonen Pauli

 67

 Väinölä/Eerola +
2. Aaltonen Aimo

  4

 Eerola/Louhela +
3. Pihlström Klas

 195

 Väinölä/Louhela +
4. Nykänen Leo

 175

 Väinölä/Eerola
5. Hatakka Teuvo

 35

 Päivölä/Louhela +
6. Vuohenoja Kari

 311

 Eerola/Väinölä
7. Salminen Viljo

 242

 Väinölä/Eerola
8. Teivainen Tauno

 279

 Väinölä/Eerola +
9. Rantanen Aimo

 213

 Eerola/Väinölä
10. Timonen Erkki

 283

 Päivölä/Louhela +
11. Hiltunen Asser

 47

 Päivölä/Joukola
12. Pirttimaa Tauno

 197

 Eerola/Louhela  +
13. Österholm Björn

 325

 Väinölä/Eerola  +
14. Ailus Rauno

 7

 Päivölä/Louhela
15. Salonen Väinö

 244

 Joukola/Päivölä +
16. Salminen Raimo

 241

 Väinölä/Eerola +
17. Salonen Reino

 243

 Louhela/Eerola +
18. Walen Martti

 315 

 Väinölä/Eerola +
19. Björglund Helge

 17

 Louhela/Eerola
20. Tsokkinen Kaarlo

 289

 Väinölä/Eerola
21. Timonen Juho

 284

 Väinölä/Eerola
22. Hartikainen Hannu

 33 

 Eerola/Louhela +
23. Inkiläinen Aimo

 59

 Eerola/Louhela
24. Leppänen Pentti

 125

 Väinölä/-
25. Murto Heikki

 162

 Väinölä/Louhela +
26. Pappila Leonid

 187

 Eerola/Väinölä
27. Pihlapuro Sulo

 194

 Eerola/Väinölä
28. Riento Veikko

 218

 Väinölä/Louhela +
29. Rostua Pentti

 223

 Eerola/Louhela
30. Saarelainen Pentti

 234

 Väinölä/Louhela +
31. Saarinen Pentti

 235

 Väinölä/Eerola +
 
Varalle valitut otetaan huomioon numerojärjestyksessä.
 
 
 
Veinin Omakotiyhdistys
 
Veinin Omakotiyhdistys - nimisen yhdistyksen perustamispöytäkirja on jäänyt "rakentamisen jalkoihin" eikä siitä historiikkia kootessa ole käytettävissä muuta kluin päivämäärä 10.2.1972, vanhin asiakirja on useaan kertaan korjattu luettelo tontin haltijoista ja luettelo toimikunnista  (pöytäkirjan 5 §). Sen sisaan yhdistysrekisteriin ilmoituksen jättöasiakirja ensimmäisestä johtokunnasta nimen allekirjoittajineen on tiedossa päivämäärältä 9.5.1972 ja yhdistysrekisteriin merkintäpäivä 4.10.1972, minkä mukaan vietämme Veinin alueen ja Veinin Omakotiyhdistys ry:n  30-vuotisjhlaa vuonna 2002. /Muomasittehan pöytäkirjanpäätöksistä,. että Espoon kauppalan valtuusto ilmoitti tonttien hakuajan päättyneeksi juuri  päivälleen vuosi takaperin edellisestä merkkipäivästä, eli 5.10.1971)
 
Veinin Omakotiyhdistyksen ensimmäiset toimikunnat
 
    
 
 Hankintatoimikunta    
 Eläkeläinen          Olavi Miettinen  kokoonkutsuja
 Jaostosihteeri      Olavi Poikolainen  
 Muurari  Anselmi Lajunen  
 Teknikko  Kai Mervasto  
 Teknikko  Klas Pihlström  
 Puuseppä  Erkki Nyström (po. Nyfors)  
 Teknikko  Ali Helin (kutsumanimi Anton)  
 Rakennusmestari  Kenneth Schröder  
 
 Urakointitoimikunta  
 Insinööri  Reijo Rannikko
 Arkkitehti  Ilkka Tavio
 Rakennusmestari  Voitto Kähkönen
 Maalari  Veikko Vannekoski
 Rakennusmestari  Aimo Einola
 Asentaja  Mauri Heinonen
 Muurari  Anselmi Lajunen
 
 Sopimustoimikunta  
 Opettaja      Pentti Vilmi
 Hovioik.ausk.  Paul-Erik Stenroos
 Rouva  Marjatta Heinonen 
 
 Talotoimikunta  
 Asentaja  Mauri Heinonen  (Louhela)
 Automyyjä  Kalevi Koskinen  (Väinölä)
 Rakennusmestari  Aimo Einola  (Eerola)
 Insinööri  Reijo Rannikko  (Joukola, Päivölä)
 
 
 
Veinin Omakotiyhdistyksen rekisteröinti
 
"Me allekirjoittaneet perustamme täten Veinin Omakotiyhdistys nimisen yhdistyksen ja hyväksymme selle oheiset säännöt (Liite A)
 
Espoossa toukokuun 9. päivänä 1972
 
Paul-Erik Stenroos        Voitto Kähkönen
Reijo Rannikko              Anselmi Lajunen 
Veikko Vannekoski        Pentti Vilmi"
 
Yhdistysrekisteriin ilmoituslomake on täytetty 10.5.1972 ja jätetty yhdistysrekisterin kirjaamoon 18.5.1972. Väliin jäänyt aika obn kulunut virkatodistusten hankkimiseen, sillä muutoin on toimittu ripeästi.
 
Yhdistysrekisterissä Veinin Omakotiyhdistys on rekisteröity 4.10.1972 ja oikeutettu käyttämään minen yhteydessä lyhettennä "r.y.". (r.y. antaa julkisoikeudellisen yhteisön aseman ja huomattakoon yhdistyksen nimi Omakotiyhdistys isolla alkukirjaimella).
 
Veinin Omakotiyhdistyksen 1. johtokunta
 
 Puheenjohtaja  opettaja  Pentti Vilmi
 Varsinaiset jäsenet    
 Varapuheenjohtaja  jaostosihteeri  Aake Olavi Poikolainen
 Sihteeri  hovioikeuden auskultantti  Paul-Erik Stenroos
 Rahastonhoitaja  rouva  Liisa tuulikki Mervasto
 Jäsenet  rouva  Martta Huotari
   rakennusmestari  Voitto Armas Allan Kähkönen
   insinööri  Reijo Eero Rannikko
   arkkitehti  Ilkka Markus Juhani Tavio
   maalari  Veikko Rafael Vannekoski
   muurari  Anselmi Lajunen
 Varajäsenet  rouva  Elma Marjatta Heinonen
   teknikko  Kai Jorma Mervasto
   eläkeläinen  Olavi Rainer Miettinen
   koneenhoitaja  Pentti Sakari Ruotsalainen
   meislaaja  Tapani Johannes Tammela
 
 
Viisaita ja epäviisaita päätöksiä
 
Ote Kh:n esityslistalta 24.2.1975 asia 5.9 diarionumero 4341/6611/74 "Veinin Omakotiyhdistys ry. on lähettänyt Kh:lle 15.5.1974 päivätyn kirjelmän (Kh:n esityslistan liite asia 5.8.a/24.2.1975), jossa esitetään sisäasiainministeriön 3.5.1971 vahvistamaa Sveinsin asemakaavaa muutettavaksi siten, että korttelien 60035 ja 60036 välissä oleva katuaukio tai tori (Tattitori) siirretään kortteliin 60034.
Edelleen kirjelmässä esitetään Kv:n 25.8.1971 tekemää päätöstä muutettavaksi siten, että kortteleissä 60031, 60033 ja 60034 sijaitsevat vaihtotonteiksi tarkoitetut tontit tulisivat vuokratonteiksi."
 
Ja vastauksena "Akj: Kh päättänee vastauksenaan Veinin Omakotiyhdistys ry:n 15.5.1974 päivättyyn kirjelmään ilmoittaa yhdistykselle, ettei kaupunginhallitus pidä Sveinsin alueen asemakaavan muuttamista kirjelmässä esitetyllä tavalla tarkoituksenmukaisen ja ettei kaupunginhallitus näin ollen katso olevan aihetta ryhtyä asemakaavan muuttamista tarkoittaviin toimenpiteisiin."
 
Kirjelmä vaihtotonttien osalta on yhdistyksen toimesta uusittu 20.4.1976 ja mihin on 13.12.1976 saatu yhtä tylyn tuntuinen - jälkikäteen viisas päätös. Niin kuin myöhemmästä historiasta tiedämme, että "aika tavaran kaupihtee", niin nuo vaihtotonteiksi varatut tontit luovutettiin v. 1984 omistus- tai vuokratonteiksi, minkä mukaan Veinissä on nyt 83 taloutta. Tori on paikallaan ja siitä kiittää myös tämän artikkelin kirjoittaja korttelista 60034.
 
 
Veinin Omakotiyhdistys ry:n anomus tontin vuokrien alentamisesta
 
Aikakirjoihin on kirjattu diarionumerolla 2604/7711/78 Espoon kaupunginhallituksen vastaus "Espoon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 21.8.1978 asian 6.4 kohdalla olla suostumatta Veinin Omakotiyhdistys ry:n anomukseen tontin vokrien alentamisesta Veinin omakotialueella kiinteistölautakunnan asiasta antamassa lausunnossa, joka on liitteenä, olevin perustein.
 
Samalla kaupunginhallitus päätti yhtyä kiinteistölautakunnan päätökseen kehottaa kiinteistövirastoa valmistelemaan esityksen nykyisten vuokralaisten mahdollisuudesta saada lunastaa tontti omistukseensa.
 
Espoon kaupunginhallituksen puolesta:
 
Hans Korsbäck                    Yrjö Rauhala
Apulaiskaupunginjohtoaja      apul.kaupunginsihteeri"
 
Yhdistys palasi uudelleen asiaan 18.5.1983 Espoon kaupunginhallitukselle lähettämällä kirjelmällä "Veinin alueen tonttivuokrasopimusten 2 §:ssä mainitun indeksiehdon  tulkinta", mitä vauhditettiin korkeimman oikeuden päätöksellä N:o 2717 R 78/1290. Asia muhi aikansa Espoon kaupunginhallituksessa kunnes diarioidun kirjeen 2740/7711/83 mukaan saatiin vastaus:
"Espoon kaupunginhalltus päätti kokouksessaan 8.11.1983 asian 6.6. kohdalla kehottaa kiinteistövirastoa palauttamaan 66:lle Veinin alueen vuokratontin haltijalle korkeimman oikeuden 26.11.1982 tekemän päätöksen n:o 2717 (R 78/1290) perusteella liikaa perityt vuokrat vuosilta 1977-83 yhteensä 165 500 mk käyttäen kustannuspaikalle 8 09 00 varattua määrärahaa.
 
Espoon kaupunginhallituksen puolesta:
Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Järvinen
Apulaiskaupunginsihteeri Yrjö Rauhala"
 
Tuon saatekirjeen mukana tuli vuokratonttien haltijoille yksityiskohtainen laskelmaselvitys, miten vuokra oli määrätty, miten se uuden tulkinnan mukaan tuli määrätä ja mikä oli palautettava osuus.
Tämän artikkelin kirjoittaja teki päätöksen liiteenä olevaan palautusluetteloon pari huomautusta koskien silloisen yhdistyksemme rahastonhoitajan vuokrakiinteistöä ja omaa vuokrakiinteistöä, mistä molemmista oli näyttö, että palautusvuosilta palautettava rahamäärä ei tulisi oikeaan kohteeseen. Kunnallisvalitukseksi ymmärrettyä huomautusta käsiteltiin ennen kaupunginhallituksen esityslistalle pääsyä siten, että veiniläisistä kukaan ei olisi saanut joululahjarahaa (palautus juuri joulun edellä), jos kunnallisvalitusta ei vedetä pois. Niin siinä sitten kävi, että kiristyksen luonteinen menettely sai yksityisen taipumaan ja kunnallisvalitus vedettiin pois ja veiniläiset saivat rahansa ja silloinen yhdistyksen sihteeri sai tyytyä vähän pienempään markkamäärään, kun vuokrasopimuksen kauppakirjaan kirjattua siirtoa ei tarvinnut ruveta kaupunginhallituksessa käittelemään. Rahastonhoitajamme maksuposti sentään oikeni, kun hän oli maksanut edellisen vuokralaisen maksurästitkin, mistä oli selvä kiistaton näyttö. Mieliinpainuvin oli vamaan juuri joulun alla saatu liikaa perittyjen vuokrien palautus. 
 
 
Kattomuodon muuttaminen Veinin omakotialueella
 
Veinin Omakotiyhdistys on lähestynyt Espoon kaupungin  kaupunkisuunnitelulautakuntaa 25.2.1981 päivätyllä kirjeellä, missä on valitettu tasakatoissa esiintyviä vuoto-ongelmia ja pyydetty kaupunksuunnittelulautakuntaa ryhtymään sellasien toimenpiteisiin, että Veinin omakotialueelle saatasiin tarvittavat rakennusluvat kattomuodon muuttamiseksi. (Silloin on oltu turhan optimistisia, kun toivotaan päästävän muutostöihin jo tulevana kesäsnä.)
 
Asiaa on vauhditettu 30.1.1982 lähetetyllä kirjelmällä, missä on annettu lausunto Oy kaupunkisuunnittelu Ab:n kaupunkisuunnitteluvirastolle laatiman ehdotuksen kahden muutosta anoneen matalan aumakaton puolesta. Asiaan on sen jälkeen saatu varsin pian ensimmäinen vastaus kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanotteena päivämäärältä 1.4.1982.  ....Lautakunta päätti esittää kh:lle:
 
1) että Veinin korttelisuunnitelma-alueella voidaan tasakatot muuttaa aumakatoiksi liitteenä A - 10 §/25.3.1982 olevia rakennusohjeita noudattaen. Samoja ohjeita sovelletaan myös alueella tapahtuvan uudisrakentamisen osalta. Muilta osin jää korttelisuunnitelma edelleen voimaan.
 
2) että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen kaavamuutoksen aikaansaamiseksi, joka mahdollistaisi rakentamisen kahteen kerrokseen alueelle.
 
Tuo kohta kaksi lienee putkahtanut lautakunnan esityslistalle sen johdosta, että veiniläinen asukas, Espoon kaupungin silloinen hallintopäällikkö Paul-Erik Stenroos oli hakenut rakennusoikeutta kahteen kerrokseen jyrkälle harjakattomallille. Arvata saattaa, että yhdistyksen johtokunnan käsittelystä lähti ainakin suullinen palaute esitystä vastaan. Seuraava merkintä aikakirjoihin tulikin sitten rakennuslautakunnan tiedottamana diarionumero 1722/6611/82 (5477/66113/71) päivämäärällä 15.9.1982.
 
"Asia: Veinin pientaloalueen korttelisuunnitelman tarkistaminen
 
Espoon kaupunginhallitus päätti 7.9.1982 (esityslistan asia no 5.13) muutoksena ja lisäyksenä 18.1.1972 hyväksymäänsä ja 26.8.1974 sekä 26.9.1977 muuttamaansa Veinin - Sveinsin alueen kortteleiden 60031 - 60045 korttelisuunnitelmaan hyväksyä kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä asia 5.7 d/31.8.1982 olevat raketamisohjeet noudatettavaksi tasakattojen muuttamisessa auma- tai harjakatoiksi sekä alueelle voimassa olevan asemakaavan  puitteissa tapahtuvia mahdollisia lisärakentamistoimenpiteitä suoritettaessa. 
 
Samoja ohjeita sovelletaan myös alueella tapahtuvan uudisrakentamisen osalta. Muilta osin jää aikaisemmin hyväksytty korttelisuunnitelma siihen 26.8.1974 ja 26.9.1977 tehtyine muutoksin voimaan.
 
Espoon kaupunginhallituksen puolesta
 
Hans Korsbäck                    Solveig Wallenius
Maankäyttötoimen                hallinnollinen sihteeri"
apulaiskaupunginjohtaja
 
Näin paperilla, mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Veinin Omakotiyhdistykselle tiedotteessa mainitaan "auma- tai harjakatoiksi". Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa mainitaan kuitenkin vain aumakatot, mitä tukevat tyyppipiirustusmallit ovat Kh:n pöytäkirjan liitteenä. Tästä kömmähdyksestä joutuivat kärsimään ensimmäiset harjakatoiksi muuttajat. Nimittäin hyväksyttyjä piirustusmalleja ei ollut ja kaavoitusviranomainen voi siten evätä hyvätkin piirustukset vedoten korttelissa jo aloitettuun aumakattoiseen rakentamiseen tai muuhun syyhyn. Näin käännytettiin ensimmäiset harjakattojen anojat aumakattojen taaksi (tyylikkäämpi kyllä, mutta kalliimpi ratkaisu). Ajan kuluessa viranomaisote kuitenkin lipsui ja alueelle myönnettiin kaavamääräyksestä poiketen 1:3 loivempiakin harjakattoja. Samoin värityssuunnitelmista on saanut helposti muutosluvatn, joten viranomaisetkin vähitellen taipuivat, koska Alvar Aalto alkoi tulla kalliiksi pohjoisilla leveysasteilla monimuotisen rakentamisen  mahdollistavilla tasakattomalleilla, mitkä ensimmäisenä sitten kielsikin Iisalmen maalaiskunta.