Teollisuustaajama

Myllykosken tehdasyhdyskunnan suunnitelmallinen kehittäminen käynnistyi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustamisen jälkeen 1920-luvun puolessa välissä. Yhtyneiden Paperitehtaiden perustamisesta lähtien yhtiön tavoitteena oli ollut luotettavan ja tyytyväisen henkilökunnan kasvattaminen. Henkilökunnan asumisoloja ja viihtymistä parannettiin sekä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kasvatettiin, mutta toisaalta työntekijöiden asenteita pyrittiin samalla muokkaamaan. Yhtiö pyrki sitouttamaan henkilökuntaansa tiiviimmin yhtiön palvelukseen ja samalla yhtiö edisti työntekijöiden isänmaallista kansalaiskasvatusta ja tarjosi vaihtoehdon vasemmistolaiselle aatteelle.

Yhtyneet Paperitehtaat oli rakennuttanut Myllykoskelle useita työntekijöiden asuinrakennuksia 1920-luvulla. Vielä 1920-luvulla tehdasyhdyskunnan rakennukset olivat yleensä puurakenteisia, mutta 1930-luvulta lähtien tehdasyhdyskunnan rakennukset tehtiin teollisuusrakennusten tapaan tiili- ja betonirakenteisina.

Yhteiseksi piirteeksi muodostui vaaleaksi rapatut julkisivut. Ensimmäinen yhdyskunnan julkisiin palveluihin liittyvä tehtaan rakennuttama rakennus oli kansakoulu, jonka suunnittelu käynnistettiin vuonna 1923, mutta se toteutettiin vasta vuonna 1931. Vuonna 1932 valmistui tehdasalueen eteläpuolelle yleisurheilukenttä.

Samoihin aikoihin valmistui ensimmäiset tehtaan rakennuttamat kivirakenteiset mestarien talot Myllykoskentien varrelle. Vuoden 1928 karttasuunnitelman mukaisiin paikkoihin rakennettiin kansakoulu vuonna 1931 sekä tehtaan yleisurheilukenttä vuonna 1932. Kansakoulu purettiin vuonna 1972 ja kenttä poistettiin käytöstä tehtaan eteläisen rautatieyhteyden rakentamisen myötä. Eteläinen rautatieyhteys taas purettiin 1990-luvulla, minkä jälkeen osa yleisurheilukentän alueesta jäi teollisuusalueen varastointikentäksi.

Kenraalintie oli linjattu kulkemaan kauppatorin laidalta, jonka itäreunalla oli vuonna 1936 valmistunut kirkko ja kirkkopuisto. Toria reunustavat Kenraalintien länsireunalla Myllykoskentien risteyksessä olevat vuonna 1938 valmistunut seuratalo sekä Osuuskaupan liikerakennus joka valmistui vuonna 1936, mutta purettiin 1990-luvulla. Torin pohjoislaidalla Myllykoskentien ja Kenraalintien risteyksessä oli arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema Kansallisosuuspankin pankkirakennus joka valmistui vuonna 1937.

Säilyneistä tehtaan hallituksen pöytäkirjoista ja hallituksen puheenjohtajan Rudolf Waldenin kirjeistä voidaan päätellä, että Waldenilla on ollut vahva näkemys Yhtyneiden paperitehtaiden tehdasyhdyskunnan rakennusten arkkitehtuurista. Walden on todennäköisesti ohjannut voimakkaasti arkkitehti Palmqvistin suunnittelutyötä. Esimerkiksi Myllykosken seuratalon kanssa samanaikaisesti Palmqvistin suunnitteleman Jämsänkosken Ilveslinnan osalta Walden on ohjannut rakennuksen massoittelua muistuttamaan maurilaistyylistä Alcasarin linnoitusta.

Walden on mahdollisesti ohjannut yhtä yksityiskohtaisesti myös Myllykosken tehdasyhdyskunnan rakennuksia. Esimerkiksi Seuratalon säilyneet piirustukset alkavat numerosta 35, joten on mahdollista, että Palmqvist on tehnyt useita vaihtoehtoisia suunnitelmia ennen toteutettu versiota. Kerholan varhaisin säilynyt piirustus on numero 2, missä rakennus on sommiteltu massaltaan ja mittasuhteiltaan hyvin saman tyyliseksi kuin pääkonttori, mutta toteutunut versio on kuitenkin massoittelultaan hyvin erilainen.