Myllykoski

Myllykosken vanha 1930-luvulla rakennettu keskusta edustaa uusklassismia, funktionalismia edeltänyttä tyylisuuntaa. Arkkitehtina toimi Wäinö Palmqvist.

Palmqvist suunnitteli Myllykoskelle mm. vesivoimalaitoksen, puuhiomon, paperitehtaan, pääkonttorin, virkailijaklubin ja lukuisia asuinrakennuksia. Teollisuusalueeseen liittyvät kiinteästi niin ikään Palmqvistin suunnittelemat Myllykosken kirkko ja seuratalo.

Myllykoski Träsperi Aktiebolag, ennen lakkauttamistaan 2011 UPM Myllykoski, perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen jälkeen paperikauppiaana toiminut Walden siirtyi Myllykoskelle ja osti osan tehtaasta ja näin Myllykoskelle syntyi UPM:n edeltäjä Yhtyneet paperitehtaat, joka muuttui Myllykoski OY:ksi Waldenin siirryttyä Valkeakoskelle vuonna 1952.

Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolfin vieraili tehtaalla vuonna 1934 ja marsalkka Mannerheimin vuonna 1938 ystävänsä kenraali Waldenin luona, joka oli nimitetty päämajan linnoitustoimiston johtajaksi. Mannerheim toi käynnillään suosikkiruokansa vorschmackin reseptin Myllykosken tehtaitten klubille.

Mannerheimin tammi

Mannerheim istutti käynnillään tehtaan pääkonttorin kulmalle tammen, joka kuitenkin pian kuoli. Tehtaan puutarhuri istutti kaikessa hiljaisuudessa paikalle uuden puun istutuksesta kertovan muistolaatan taakse.

Tehtaalla puutarhurina työskennelleen Anton Porvarin perhe oli alusta asti tietoinen siitä, että alkuperäinen Mannerheim-tammi ei menestynyt. Ylipuutarhuri Hammarberg oli kääntynyt asiassa alaisensa puoleen ja pyytänyt tätä vaihtamaan taimen. Ylipuutarhuri oli evästänyt, että ”Porvari sitten yöaikaan istuttaa uuden tammen”.

Porvari istutti. Ja hyvin istuttikin. Sopii käydä katsomassa. Puutarhuri Porvarin tytär kertoo, että asiasta ei sen enempää puhuttu, vaikkei kukaan vaikenemista erikseen vaatinutkaan. Isä lähti seuraavan vuoden syksyllä talvisotaan. Sodan jälkeen ei puhuttu paljon muustakaan. Isät ja pojat palasivat hiljaisina miehinä. Anton Porvarin Ensio-veli kaatui sodassa, joten Enäjärvellä sijainnut pieni maatila tarvitsi uuden isännän. Puutarhurin perhe muutti pois Myllykoskelta.

Myllykoski oli ollut hyvä työnantaja. Porvarilla ei ollut mitään sitä vastaan, että myös pojista tuli tehtaalaisia. Ja monesta heidän lapsestaan. Nyt kun tehdas on lakkautettu, sukupolvien ketju on katkaistu.

Lapatossu-elokuva kuvattiin tehtaan urheilukentällä

Jatketaan matkaa Salinin työhuoneelta varsinaiselle tehdasalueelle. Salin kertoo taas yhden mielenkiintoisen faktan tehdasalueen historiasta.

Tehtaalla oli vuoteen -70 saakka urheilukenttä, joka purettiin, jotta saataisiin lisää tilaa tavaravainuille, joissa varastoitiin vientiin lähtevää paperia. Lisäraiteet oli helppo vetää jao valmiiksi tasaiselle juoksuradalle.

Urheilukenttää ei suojeltu, vaikka se oli valittu Suomen kauneimmaksi. Vuonna 1939 kentällä kuvattiin elokuva Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa. Elokuvassa taustalla näkyvät hyvin esimerkiksi ”Konjakkikujaksi” tai ”Espikseksi” kutsutun tieosuuden komeat asuintalot.

Tehtaan henkilökunnan hyvinvoinnista on huolehdittu monin eri tavoin. Tehdasalueella on muun muassa yhä käytössä oleva kuntosali ja sisäkenttä tenniksenpelaajia varten. Liikuntasali on hyvässä kunnossa, lattiakin on uusittu vasta vähän aikaa sitten. Ihan liikuntasaliksi tämä on tehty. Tiloja ovat käyttäneet myös tehtaan ulkopuoliset, esimerkiksi koululaisryhmät. Niinhän sitä on sanottu, että tehdas huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan.

Kun tehdas lopetettiin, tehtaan palokunta myös lopetettiin. Niinpä piti rakentaa uusi paloasema, jonka toteuttivat Aalto yliopiston Arkkitehtiylioppilaat, jotka asuivat Majatalo Rauhalassa. He ihailivat matkustajakotia, joka myös rakennustyyliltään edustaa uusklassismia.

Lähteitä:

Kouvolan Sanomat 25.08.2017 Arkistosta: Myllykosken keskusta on uusklassisen arkkitehtuurin ainutlaatuinen kokonaisuus.

Kouvolan Sanomat 04.02.2012 Kommentti toimittaja Leena Laurila: Tämän tammen istutti puutarhuri Porvari.